Siirry sisältöön
Dextra / Lapsettomuus / Naisen hedelmällisyys

Naisen hedelmällisyys voi olla monen tekijän summa 

Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat useat tekijät.

Ikä

Naisen hedelmällisyys on parhaimmillaan 20–30-vuotiaana. Merkittävä hedelmällisyyden aleneminen tapahtuu 37 ikävuoden jälkeen, koska sekä munasolujen määrä että laatu heikkenevät.

Epäsäännölliset kuukautiset 

Kuukautiskierron epäsäännöllisyyteen liittyy usein ovulaatiohäiriöitä. Taustalla voi olla monirakkulaiset munasarjat eli PCOS, yli- tai alipaino tai hormonaalinen häiriö.

Tulehdukset ja leikkaukset 

Lantion alueen tulehdukset ja leikkaukset saattavat aiheuttaa arpikiinnikkeitä synnytinelimiin, jolloin munasolu ei pääse kulkemaan munanjohtimia pitkin kohtuun.

Endometrioosi

Endometrioosi on yleinen ongelma, joka vaikeuttaa raskaaksi tulemista kahdella eri mekanismilla. Se voi tehdä synnytinelimiin pesäkkeitä, jotka haittaavat munasarjojen toimintaa ja aiheuttavat arpimuodostumia. Endometrioosipotilailla myös kohdun hormonitasapaino voi olla raskauden alkamisen kannalta epäsuotuisa. Suurella osalla endometrioosipotilaista raskaus alkaa ongelmitta. 

Krooniset sairaudet 

Tietyt krooniset sairaudet voivat vaikeuttaa raskaaksi tulemista, joten niiden olemassaolo selvitetään perustutkimusten yhteydessä. 

Naisen hedelmällisyyden tutkiminen 

Tutkimuksilla selvitetään 1) tapahtuuko munarakkulan kypsyminen ja ovulaatio normaalisti, 2) hormonitoimintaa ja 3) mikä on synnytinelinten anatominen tilanne. Tärkeimmät menetelmät ovat ultraäänitutkimus ja verikokeet. Myös hoitojen yhteydessä saadaan diagnostista tietoa.

1. Ovulaation tutkiminen 

Kuukautiskierron ollessa säännöllinen (25–35 vrk) munasolun kypsyminen ja irtoaminen tapahtuvat useimmiten normaalisti. 

Ultraäänitutkimus on paras menetelmä ovulaation tutkimiseksi. 

Ovulaatiotesti (LH-testi) tehdään kotona virtsanäytteestä. Testi on kohtalaisen luotettava. 

Progesteronin eli keltarauhashormonin mittaaminen verikokeella. Progesteronin pitoisuus kohoaa merkittävästi ovulaation jälkeen.  

2. Hormonitutkimukset 

Verikokeista tehtävien hormonitutkimusten avulla selvitetään munasarjojen toimintaa ja reserviä ja ne antavat viitteitä myös raskauden todennäköisyydestä. 

FSH ja LH mittaavat munasarjojen toimintakykyä ja reserviä. 

TSH mittaa kilpirauhasen toimintaa. 

PRL eli prolaktiini on maitohormoni. Sen liikaeritys jarruttaa munasarjojen toimintaa. 

Progesteroni eli keltarauhashormoni on välttämätön hormoni, jotta raskaus voisi alkaa ja jatkua.

3. Anatomisen tilanteen tutkiminen 

Ultraäänitutkimus on tärkein menetelmä naisen synnytinelinten rakenteiden ja toiminnan tutkimisessa.  Sen avulla voidaan seurata munarakkulan kasvua ja ovulaatiota, laskea tarjolla olevien munarakkuloiden määrä (Antral Follicle Count, AFC), mikä mittaa munasarjojen kapasiteettia tuottaa munasoluja ja se auttaa myös raskauden todennäköisyyden arvioinnissa.  

Kohdun ja erityisesti kohdun limakalvon rakenne ja paksuus tutkitaan aina hedelmällisyyttä selvitettäessä ja hoitojen aikana. 

Munajohtimien aukiolotutkimus  (hydrosonografia, salpingosonografia) kuuluu lapsettomuuden perustutkimuksiin. Tutkimuksessa nähdään, onko kohtuontelo normaali ja ovatko munanjohtimet avoimet. 

Tähystystutkimuksia (hysteroskopia ja laparoskopia) tarvitaan joskus, kun ultraäänitutkimuksessa havaitaan hoitoa edellyttävä anatominen poikkeavuus, esimerkiksi polyyppi, munasarjakasvain, endometrioosi tai myooma. Tähystystutkimukset tehdään sairaalassa. 

4. Kohdun limakalvonäyte

Usein kysytään, miksi kohtuun siirretty hyvä alkio ei kiinnity. Voiko olla niin, että kohtu hylkii alkiota? Kohtu ei varsinaisesti hylji alkiota, mutta implantaatioikkuna eli aika, jolloin alkio pystyy kiinnittymään, voi olla yksilöllinen. Tämä tarkoittaa joko tavallista varhaisempaa, myöhempää tai joskus huomattavan lyhyttä aikaa. Huomattavan lyhyt kiinnittymisajanjakso saattaa liittyä esimerkiksi kohdun rakennepoikkeamiin. 

Epäonnistuneiden alkionsiirtojen jälkeen harkitaan yksilöllistä kiinnittymisajankohdan määrittämistä. Tällöin kohdusta otetaan limakalvonäyte juuri kiinnittymisajankohtana. Näytteestä analysoidaan lähes kolmensadan erillisen geenin aktiivisuus, jonka perusteella yksilöllinen, optimaalinen kiinnittymisajankohta voidaan määrittää. Se on potilaalla pysyvä eli tutkimustulosta voidaan soveltaa myöhemmässäkin hoidossa, ja tarvittaessa tutkimuksen perusteella voidaan alkion siirtoajankohtaa aikaistaa tai siirtää myöhemmäksi. Kun siirtoajankohtaa on tutkimuksen perusteella korjattu, myös raskaustulokset ovat huomattavasti paremmat.

Ajanvarausta varten siirrämme sinut emoyhtiömme Pihlajalinnan ajanvaraussivustolle

Varaathan oikean pituisen ajan ja kerrot tulosyysi

Jos et löydä sopivaa aikaa,
soita meille 010 312 106

Kaikki verinäyte- ja toimenpideajat varataan puhelimitse tai klinikalla (inseminaatio, alkionsiirto)