Lahjasukusoluhoidot
Lahjoitettuja sukusoluja käytetään lukuisista eri syistä. Niitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun lasta toivovien oma sukusolutuotanto ei toimi tai jos omilla sukusoluilla syntyneellä lapsella olisi huomattava perinnöllisen sairauden riski.
Lahjoitettuja sukusoluja voidaan käyttää hyvin eri syistä, esimerkiksi jollei lasta toivovien oma sukusolutuotanto toimi tai jos omilla sukusoluilla syntyneellä lapsella olisi huomattava perinnöllisen sairauden riski.
Sukusolujen lahjoittamista säätelee vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki, jonka mukaan luovuttajat täytyy rekisteröidä eikä lahjoittamista voi näin ollen tehdä anonyymisti Suomessa. Lahjoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten lahjoittaja voi perua suostumuksensa hoitoihin milloin tahansa halutessaan. Lahjoittaja voi myös asettaa ehtoja sukusolujensa käyttämiselle esimerkiksi naispareille tai itsellisille naisille. Hedelmöityshoitolain perusteella lahjasukusoluhoidosta syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus tietää lahjoittajan henkilöllisyys. Vanhempia kannustetaan kertomaan lapselle avoimesti hänen alkuperästään.
Sukusolujen lahjoittajan lääketieteelliset ja terveydelliset seikat selvitetään ennen lahjoittamista. Myös perinnölliset sairaudet kartoitetaan. Näin pyritään varmistamaan, ettei lahjoittajalla ole periytyviä sairauksia, jotka olisivat este lahjoittamiselle. Infektioiden poissulkemiseksi otetaan veri- ja virtsanäyte, sekä lisäksi otetaan verikoe, josta tutkitaan kromosomit. Ennen lahjasukusoluhoitoja annetaan sekä lahjoittajalle että vastaanottajalle psykologinen neuvonta, jossa käydään läpi lahjoittamiseen liittyvät oikeudelliset, eettiset ja psykologiset seikat. Vastaanottajalle pyritään käyttämään sukusoluja sellaiselta lahjoittajalta, joka muistuttaa vastaanottajaa pituuden, silmien ja hiusten värin sekä etnisen alkuperän suhteen.
Hoitoprosessi luovutetuilla munasoluilla
Kun lahjoittajan sukusolut ovat käytettävissä, ne hedelmöitetään parin omilla siittiöillä ja kehittyneistä alkioista tavallisesti yksi siirretään kohtuun. Mahdolliset ylimääräiset alkiot voidaan pakastaa. Vastaanottajan kohdun limakalvo valmistellaan ennen alkionsiirtoa estrogeeni- ja keltarauhashormonilääkkeillä.
Lahjasukusoluhoito luovutetuilla siittiöillä
Jos naisen oma elimistö toimii normaalisti, ensimmäinen hoitovaihtoehto on yleensä inseminaatio, missä siittiöt ruiskutetaan naisen kohtuun lähellä ovulaatiota. Toinen vaihtoehto on koeputkihedelmöityshoito (IVF), jos inseminaatiohoito ei tuota tulosta tai jos IVF on muutoinkin tarpeen. Klinikallamme toimii oma spermapankki, joten meillä on myös suomalaisia siittiöiden lahjoittajia.
