m
< Takaisin

AMH-mittaus auttaa hedelmöityshoitojen suunnittelussa

11.12.2019

Olet ehkä kuullut AMH:n eli anti-müller-hormonin mittauksista naisen hedelmällisyyden tutkimisen yhteydessä. AMH-mittauksesta voi olla hyötyä hedelmöityshoitojen suunnittelussa, mutta AMH ei kuitenkaan ole mikään kristallipallo, jolla ennustaa raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia kenellä tahansa. Milloin AMH-tutkimus on relevantti ja mikä on sen painoarvo naisen hedelmällisyyttä arvioitaessa? 

Mikä on AMH ja mistä se kertoo?

  • AMH-mittauksen tulos kertoo tietyssä vaiheessa olevien munarakkuloiden määrästä eli munasarjatoiminnan jäljellä olevasta reservistä.
  • AMH-mittauksen tuloksen perusteella asiantuntija voi ennakoida sitä, miten nainen reagoi lapsettomuushoitoihin.

Munasolu sijaitsee munarakkulassa, jonka seinämien solut erittävät anti-müller-hormonia. AMH:n pitoisuus voidaan mitata naisen verestä. AMH-mittaukset tulivat laajamittaiseen rutiinikäyttöön kymmenisen vuotta sitten.

Verestä mitattu AMH-pitoisuus ennustaa munasarjojen antamaa vastetta IVF-hoitoon liittyvään lääketieteelliseen stimulaatioon. Korkea AMH-arvo viittaa siihen, että hedelmöityshoitoihin on odotettavissa voimakas vaste, mikä yleensä tarkoittaa enemmän munasoluja ja niiden myötä hyviä alkioita siirrettäväksi kohtuun. Näin raskauden todennäköisyys kasvaa. Jos taas AMH-pitoisuus veressä on matala, todennäköisesti ei kovinkaan monta munarakkulaa kehity, joten raskaaksi tulemisen mahdollisuus on alentunut.

AMH:sta ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä munasolun laadusta, jonka suhteen naisen ikä on kaikkein ratkaisevin seikka. Naisella hedelmällisyys on korkeimmillaan 20-25 vuoden iässä.

AMH-mittauksen taustaksi kerrataanpa hiukan perusfaktoja naisen hedelmällisyydestä. Syntyessään naisella on noin 700 000 munarakkulaa. Kuukautisten alkamisiässä jäljellä on keskimäärin 300 000 munasolua, joista sitten kuukausittain kypsyy yksi tai joskus kaksi irtoamaan ovulaation aikana. 30-40 vuoden aikana munasoluja kypsyy ja irtoaa yhteensä 400-500 kappaletta, mutta jokaisen kuukautiskierron aikana satoja niistä myös yksinkertaisesti kuihtuu pois.

AMH-mittaus – miten, milloin ja miksi?

AMH-pitoisuus mitataan verikokeella, joka voidaan ottaa missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa. Mittaus kannattaa tehdä henkilölle, jonka on todettu tarvitsevan hedelmöityshoitoja. AMH-tulokset auttavat hedelmöityshoitoon liittyvän lääkityksen ja hoitoprotokollan valinnassa, mutta naisen ikä on silti edelleen merkittävin vaikuttava tekijä.

AMH-mittaus voidaan tehdä kenelle tahansa, mutta yleisimmin se suoritetaan lapsettomuushoitoihin liittyen yli 35-vuotiaille naisille. AMH-arvon selvittäminen on paikallaan esimerkiksi myös silloin, kun ultraäänitutkimus näyttää, että munasarjoissa on tavallista vähemmän munarakkuloita.

Tutkimuksiin ja hoitoihin hakeutuvan on aina kuitenkin syytä pitää mielessä, että raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia ennustavat iän ja mahdollisesti mitattujen AMH-tulosten ohella myös elintavat, aiemmat

sairaudet (esim. endometrioosi), kuukautiskierto ja äidin vaihdevuosien alkamisikä. Lisäksi on havaittu, että naisilla, joilla on ollut monirakkulainen munasarja, hedelmällisyys näyttäisi säilyvän pidempään kuin muilla.

Tulosten tulkintaan liittyviä haasteita

Haasteeksi AMH-arvon mittauksessa nousee se, että tuloksissa esiintyy vaihtelevuutta, joka ei ole ennustettavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla henkilöllä AMH-arvo voi vaihdella eri aikoina.

Jos olet käyttänyt ehkäisypillereitä, ne pitäisi lopettaa 3-4 kuukautta ennen AMH-testiä. Pillerit jarruttavat munasarjatoimintaa, jolloin verestä mitattava AMH-arvo laskee eikä kerro mitään relevanttia hedelmällisyydestä tai raskaaksi tulon mahdollisuuksista.

AMH-tuloksen tulkintaan voi vaikuttaa moni muukin tekijä. Eräässä esimerkkitapauksessa terve nainen tuli hedelmällisyysarvioon, kun raskauden kanssa ei tuntunut tärppäävän. AMH mitattiin, ja se oli hyvä. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että naiselta oli unohdettu kysyä äidin vaihdevuosien alkamisikää. Se olisi tässä tapauksessa kertonut paljon enemmän tilanteesta kuin AMH-arvo.

AMH ei sovi luonnollisen hedelmällisyyden arviointiin

Summa summarum, AMH on hedelmöityshoitojen suunnitteluun liittyvä työkalu. Se EI kerro mitään sellaisen terveen naisen yleisestä hedelmällisyydestä, jolla ei ole ilmennyt lapsettomuusongelmaa.

Esimerkistä käy nuori nainen, joka kävi hedelmällisyysarvioinnissa ja sai kuulla, että AMH on matala eikä lasten saaminen olisi hänelle mahdollista. Naisen pitkäaikainen seurustelusuhde kariutui, ja hän aloitti sen jälkeen uuden suhteen. Kahden kuukauden kuluttua nainen yllättäen huomasi tulleensa raskaaksi, koska oli luullut itseään hedelmättömäksi ja jättänyt sen takia ehkäisyn pois.

Sama asia on todistettu myös lääketieteellisesti muutaman vuoden takaisessa amerikkalaisessa tutkimuksessa. Siinä seurattiin 30-44-vuotiaita naisia, joilla ei ollut ilmennyt lapsettomuusongelmia. Naisilta mitattiin veren AMH-pitoisuus, ja sen jälkeen odoteltiin kolme vuotta ennen kuin asiaan palattiin uudelleen. Verrattaessa toisiinsa korkean ja matalan AMH:n naisia, ei tullut ilmi mitään tilastollisesti merkitsevää eroa siinä, miten nopeasti naiset tulivat raskaiksi. Tutkijat päätyivät siihen, että AMH-arvon mittausta ei suositella luonnollisen hedelmällisyyden arvioinnissa.

 

Annika Tulenheimo-Silfvast

Lapsettomuuslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Dextra Lapsettomuusklinikka

Ota yhteyttä ja varaa aika