m
< Takaisin

Kohdun "hyvät" ja ”pahat” bakteerit ja lapsettomuus

22.03.2018

Kohtua on aiemmin pidetty steriilinä, mutta onko asia näin? Klinikan johtaja Niklas Simberg avaa mitä merkitystä kohdun bakteereilla on lapsettomuuden hoidon kannalta. 

Me kaikki elämme symbioosissa bakteereiden kanssa. Ihmisen kanssa sovussa eläviä bakteereita kutsutaan mikrobiomiksi. Suoliston bakteerimassa on painossa laskettuna ihmisen suurin ”elin”. Suoliston bakteereilla on suuri merkitys ruuansulatukselle, ravintoaineiden imeytymiselle ja sitä kautta ihmisen hyvinvoinnille. 

Suoliston ohella toinen tärkeä esimerkki ihmisen ja bakteerien symbioosista on emättimen mikrobiomi. Kun valtakasvustona ovat laktobasillit eli maitohappobakteerit, nämä pitävät tuottamansa maitohapon avulla huolen siitä, että emättimen pH on hyvin hapan, eli 3.8-4.4. Emättimen happamuus toimii ensi linjan puolustusmuurina muita bakteereita vastaan, jotka eivät selviä hengissä happamassa ympäristössä. Jos maitobakteereiden tuotanto ja tasapaino järkkyvät esimerkiksi antibioottihoidon seurauksena, voi seurauksena olla emättimen bakteeritulehdus (bakterielli vaginoosi).  

Kohtu ei ole steriili paikka

Perinteisesti on ajateltu kohdun olevan steriili, eli että siellä ei kasva bakteereita. Uudet tutkimusmenetelmät ovat osoittaneet, että ihmisen kaikissa kudoksissa, mahdollisesti aivoja ja kiveksiä lukuun ottamatta, on bakteereita, niin myös emättimessä. Kohdun bakteerit voivat nousta sinne kohdun kaulakanavaa pitkin, mutta myös veriteitse. On myös osoitettu, että usein naisella on hämmästyttävä yhtäläisyys suussa elävien bakteerilajien ja kohdusta löytyvien bakteerilajien välillä. 

Kohdussa on useimmiten valtalajeina erilaiset maitobakteerit. Tosin niiden tehtävää kohdussa ei tarkkaan tunneta. Silloin kun kohdun valtalajeina ovat muut kuin maitobakteerit, se voi johtaa krooniseen kohdun limakalvon tulehdustilaan (krooninen endometriitti). Tämä voi osaltaan vaikeuttaa alkion kiinnittymistä lapsettomuuspotilailla. Uudet tutkimukset ovat myös löytäneet syy-yhteyden tiettyjen muiden kuin maitohappobakteerien ja endometrioosin synnyn välillä. 

On useita mekanismeja, joilla voidaan ajatella emättimen ja kohdun mikrobiomin vaikuttavan naisen immuunipuolustukseen ja tätä kautta myös lapsettomuuteen. Jälleen maitohappobakteerien hallitsevuus on merkki selvästi paremmasta ennusteesta, kuin jos valtakasvustona on jokin muu kuin maitohappobakteerit. 

Bakteereilla on myös suuri merkitys raskauden aikana. Istukasta löytyy bakteereita, ja muiden kuin laktobasillien leviäminen kohtuonteloon lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja sikiökalvojen tulehdusriskiä. On jopa esitetty, että raskausmyrkytyksenkin riski kasvaa, jos muut kuin laktobasillibakteerit pääsevät valtaan. 

Kasvava tutkimuskenttä lapsettomuuden hoidon kannalta

Olemme edelleen kaukana siitä, että ymmärtäisimme bakteerien todellisen merkityksen kohdussa ja lisääntymisterveydelle yleensä. Tämän takia myös mahdolliset hoidot ovat vasta etsimässä sijaansa. Periaatteessa voidaan ajatella kahta vaihtoehtoa: Ensinnäkin antibiooteilla voidaan yrittää hoitaa pois epäsuotuisat bakteerit. Siinä voidaan kuitenkin mennä ojasta allikkoon, kun samalla tuhotaan emättimen ja kohdun normaali maitohappokasvusto. Toinen mahdollinen hoitolinja on yrittää tukea elimistön omaa maitohappobakteerikasvustoa probiooteilla, eli ulkoa päin annetuilla maitohappobakteerivalmisteilla. Näin voitaisiin mahdollisesti estää elimistölle haitallisten bakteerien liikakasvu. Tutkimuksia siitä, mikä maitohappobakteerikanta olisi hoidossa optimaalinen, ja tulisiko se annostella suun vai emättimen kautta, ei kuitenkaan ole vielä julkaistu.

Tutkimustietokannasta (clinicaltrials.gov) löytyi marraskuussa 2017 yhteensä 25 meneillään olevaa tutkimusta hakusanoilla raskaus ja mikrobiomi, ja kolme meneillään olevaa tutkimusta hakusanoilla lapsettomuus ja mikrobiomi. Kyseessä on siis hyvin ajankohtainen ja kasvava tutkimuskenttä. Lähivuosina tullaan saamaan runsaasti uutta tietoa bakteerien merkityksestä lisääntymisterveydelle ja mahdollisesti myös lapsettomuuden syille ja uusille hoitolinjoille. 

 

Niklas Simberg

Niklas Simberg

Klinikan johtaja

LKT, dosentti, naistentautien,

synnytysten ja gynekologisen

endokrinologian erikoislääkäri

Ota yhteyttä ja kysy lisää » 

 

Lisätietoja numeroista +358 (0) 010 31 21 06 ja +358 (0) 45 7733 9997 tai  sähköpostitse ivf@dextra.fi