m
< Takaisin

Lapsettomuuslääkärin kokemuksia Suomessa ja Englannissa

26.01.2018

Maailman ensimmäinen koeputkilapsi Louise Brown syntyi Englannissa kohta 40 vuotta sitten, heinäkuussa 1978. Minulla on ollut ilo työskennellä lapsettomuuslääkärinä sekä Suomessa että Englannissa ja nähdä kuinka hoidot ja hoitotulokset ovat kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana sekä meillä että maailmalla. 

Ensimmäisen koeputkilapsen jälkeenkin Englanti on ollut edistyksellinen alan tutkimuksessa ja lapsettomuushoitojen kehittämisessä. Myös meillä Suomessa on tehty kansainvälisesti arvostettua työtä lapsettomuuden hoidon saralla jo pitkään ja hoitojen tulokset ovat huippuluokkaa. 

Aloittaessani Lontoossa yksityisellä lapsettomuusklinikalla vuonna 2002 olimme siellä kovin edistyksellisiä antagonistihoidon eli ns. lyhyen kaavan hoidon soveltajia, sillä suurin osa klinikoista maailmanlaajuisesti teki tuolloin hoitoja vain ns. pitkällä kaavalla. Samoihin aikoihin Niklas Simberg ja Eero Varila, sittemmin Dextra Lapsettomuusklinikan perustajat, olivat ensimmäisiä lyhyen kaavan rohkeita soveltajia Suomessa. Tänä päivänä enää ani harvoin on tarvetta käyttää IVF-hoidossa pitkän kaavan stimulaatiota. Tämän ansiosta potilaat selviävät vähemmällä lääkityksellä ja lyhyemmällä hoidon kestolla. 

2000-luvulla Englannissa tehtiin pääsääntöisesti kahden alkion, joskus jopa kolmen alkion siirtoja. Pohjoismaissa oltiin tuolloin jo siirtymässä yhä enemmän yhden alkion siirtoihin ja nykyään tämä käytäntö on arkipäivää Englannissakin. Näin kaksosraskauksien määrää on saatu vähennettyä oleellisesti, ja hoitojen turvallisuus myös sitä kautta on lisääntynyt. Nykyisellä alkioiden pakastustekniikalla lähes kaikki alkiot selviävät pakastuksesta, ja raskaustodennäköisyydet ovat blastokystien vitrifikaatio -tekniikan hallitsevissa laboratorioissa tuoresiirtoihin verrattavissa. 

Alkioiden viljelytekniikat ovat kehittyneet 15 vuoden takaisesta suurin harppauksin. Siinä missä edistyneet klinikat reilut 10 vuotta sitten sekä Suomessa että Englannissa vasta harjoittelivat päivän viisi blastokystiviljelyitä, tänä päivänä kehityksen kärjessä olevilla klinikoilla tehdään lähes ainoastaan viidennen päivän alkionsiirtoja. Näin päästään parhaisiin raskaustuloksiin ja vältetään turhia alkionsiirtoja sekä sellaisten alkioiden pakastamista, joista raskauden ei olisi mahdollista alkaa. 

Sekä Suomessa että Englannissa on kansainvälisen mittapuun mukaan varsin kattava ja salliva hedelmöityshoitolaki. Se takaa, että myös naispareja, itsellisiä naisia ja lahjasoluja tarvitsevia voidaan hoitaa. Molempiin maihin tulee potilaita muualta Euroopasta etenkin lahjamunasoluhoitoja varten, sillä ne ovat kiellettyjä esimerkiksi Saksassa ja Norjassa. Sekä Englannissa että Suomessa lahjasoluhoitoja tehdään ainoastaan yksityisillä lapsettomuusklinikoilla. 

Suomesta poiketen myös sijaiskohtuhoidot ovat Englannissa sallittuja. Toivottavasti myös Suomessa päästään tulevaisuudessa hoitamaan sijaiskohtua tarvitsevia – kokemusta siitä on maailmalla varsin kattavasti. 

Englanti on ollut edelläkävijä myös alkioiden kromosomiseulontojen, PGS- ja PGD-hoitojen, käyttöönotossa. Näitä tekniikoita käytetään periytyvien sairauksien ja etenkin naisen ikään liittyvien alkioiden kromosomihäiriöiden selvittämisessä jo ennen alkionsiirtoa. Myös toistuvia keskenmenoja tai useita tuloksettomia alkionsiirtoja kokeneille PGS-seulonta voi tuoda ratkaisun. 

Viimeisen neljän vuoden ajan myös Suomessa on Dextra Lapsettomuusklinikalla ollut mahdollisuus PGS- ja PGD-hoitoihin ja näiden määrä onkin ollut reilussa kasvussa. 

Suomessa hoidot ovat edullisempia

Englannissa tehdään paljon tutkimustyötä lapsettomuushoitojen saralla ja välillä käydään kiivastakin keskustelua liittyen uusiin hoitomuotoihin ja vaihtoehtoihin. Viime aikoina on erityisesti käyty keskustelua koeputkihedelmöityshoitojen lisänä käytettyjen ns. liitännäishoitojen tehokkuudesta ja tarjonnasta. Aspiriinin, kortisonin ja verenohennuslääkkeiden sekä ravintoliuos Intralipidin lisäämistä hoitoihin on tarkasteltu, samoin kuin endometrial scratching -toimenpiteen tehokkuudesta on keskusteltu.  

Englannin lapsettomuusklinikoita säätelevä viranomainen HFEA julkaisee verkkosivuillaan paljon informaatiota koskien lapsettomuushoitoja ja klinikoita. Klinikoiden hoitotulokset ovat julkisia ja HFEA:n sivuilta löytyykin vertailukelpoista tietoa kaikista maan lapsettomuusklinikoista ja hoitotuloksista. Suomessa tällaista palvelua ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla eivätkä klinikoiden hoitotulokset ole julkisia. Potilaan kannalta tämä tietysti olisi Suomessakin suotavaa. 

Lapsettomuushoitojen hinnat ovat Suomessa edelleen hyvin maltillisia verrattuna Englantiin. Yksi IVF-hoito kokonaisuudessaan maksaa Suomessa yksityisklinikalla noin 2500-3000 euroa, ja Kela-korvaukseen oikeutetut saavat tuosta hinnasta vielä korvausta 400-500 euroa. Englannissa sama hoito maksaa puolet enemmän, noin 5500-6000 euroa. Julkinen sektori Englannissa tarjoaa useimmiten vain yhden IVF-hoitokerran hoitoon pääsyn kriteerit täyttäville. Monilla alueilla myös julkisesti rahoitetut IVF-hoidot ostetaan ostopalveluna yksityisiltä lapsettomuusklinikoilta, jotka ovat keskittyneet vain lapsettomuuspotilaiden hoitamiseen. 

Lapsettomuuslääkärin työ haastava ja palkitsevaa maasta riippumatta. Suomessa erityisesti yksityissektorilla työ on myös hyvin monipuolista ja potilaiden kanssa kuljetaan joskus pitkäkin yhteinen matka. Lapsettomuushoidoissa kaikki tiet eivät aina vie Roomaan, mutta onneksi useimmiten ainakin yksi tie löytyy ja päästään onnelliseen lopputulokseen. 

Marika Mikola 

Lapsettomuuslääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Varaa aika »

Ota yhteyttä ja kysy lisää »

Tutustu ensikäyntiin klinikalla

Varaa aika  numerosta +358 (0) 010 31 21 06 ja +358 (0) 45 7733 9997 tai sähköpostitse ivf@dextra.fi