ERA-tutkimus auttaa selvittämään kohdun vastaanottokykyä. Milloin on paras hetki tehdä alkion siirto?
Lapsettomuuslääkärinä pyrkimykseni ja päämääräni on auttaa potilaitani saavuttamaan heidän toiveensa mukainen perhe. Joskus tämän unelman saavuttamiseen tarvitaan sinnikkyyttä ja uusia menetelmiä, kuten ERA (endometrial reseptivity array) eli kohdun vastaanottokyvyn tutkimus.
Vuosikymmenien ajan tiedeyhteisössä on ollut hyvin tiedossa, että ihmisalkiolla on tietty aikaikkuna, ns. implantaatioikkuna, jolloin sen on mahdollista kiinnittyä kohtuun. Tällöin alkion kehitysvaiheen täytyy olla yhteensopiva kohdun limakalvon kehitysvaiheen kanssa. Pitkään on ajateltu, että tämä tapahtuisi kaikilla naisilla aina samanaikaisesti. Näin ollen alkionsiirrot on tehty vakioidun kaavan mukaisesti tiettyinä kuukautiskierron päivinä. 1990-luvulla teimme professori Outi Hovatan johdolla tutkimusta, jossa selvitettiin tätä implantaatioikkunaa. Käyttämämme menetelmä oli hyvin työläs, eikä sitä voinut jokapäiväisessä työssä soveltaa. Jo silloin saimme kuitenkin selkeitä viitteitä siitä, että alkion kiinnittymiselle suotuisa aika vaihteli alkionsiirroissa tavanomaiseen ajankohtaan nähden noin neljäsosalla potilaista.
Nyt voimme selvittää samaa asiaa ERA-tutkimuksella, joka on viime aikoina herättänyt paljon kiinnostusta ja innostusta. Klinikkamme on jo useamman vuoden ollut tutkimuksen kehityksessä mukana. Viime keväänä tarjosimme koulutusta maamme asiantuntijoille tästä aiheesta.
Mitä ERA-tutkimuksella selvitetään?
Jokaisella naisella on yksilöllinen ajankohta, jolloin alkio pystyy kiinnittymään kohdun limakalvolle. ERA-tutkimuksessa selvitetään niiden yli 200 geenien ilmentymistä, joiden perusteella määräytyy ajankohta, jolloin alkion on paras kiinnittyä ja alkionsiirto on optimaalisinta tehdä.
Alkion kehitysaikataulu blastokystaksi eli ”viidennen päivän” alkioksi voi myös vaihdella viiden – kuuden, joskus jopa seitsemän päivän välillä. Tuoresiirrossa eli koeputkihedelmöityksen yhteydessä kohdun limakalvon kehitys etenee omaa tahtiaan kuten myös alkion jakautuminen, emmekä pysty kummankaan suhteen vaikuttamaan aikatauluun ja yksilöllistämään siirron ajankohtaa. Sen sijaan pakastetun alkion siirrossa voimme ottaa huomioon kohdun limakalvon mahdollisen yksilöllisen kehitysvaiheen ja alkion kehitysaikataulun välille syntyvän eron.
ERA-tutkimus tehdäänkin, kun suunnitteilla on pakastetun alkion siirto. Joskus tämä tehdään myös alkiodiagnostiikan yhteydessä. Usein ERA kuitenkin on tarpeen tilanteessa, jossa on jo useampi hyvälaatuisen alkion siirto takana. Näissä tilanteissa yksilöllistetty alkionsiirron ajankohta on tuottanut erinomaisia tuloksia kansainvälisiin tuloksiinkin verrattuna.
ERA-tutkimuksen perusteella noin 25% toistuvasti tuloksettomista alkionsiirroista johtuisi kohtuperäisistä syistä. Endometrioosi, ylipaino ja kohdun rakenteelliset poikkeavuudet lisäävät riskiä kiinnittymisongelmaan. Nykyisen tutkimustiedon varassa on edelleen ennenaikaista suositella tutkimusta kaikille siitäkin huolimatta, että on ollut tilanteita, joissa on ollut jokin ilmiselvä selitys hoidon tuloksettomuudelle, mutta sen lisäksi yllätyksenä on löytynyt myös poikkeava kiinnittymisikkuna.
Maailmalla on menossa tutkimus, jossa selvitellään myös taloudellisesta näkökulmasta, olisiko ERA-tutkimus syytä tehdä jo ennen ensimmäistäkään pakastetun alkion siirtoa. Odotamme innolla näitä tuloksia. Eturivin tutkijoiden keskuudessa alkion kiinnittymisen ajankohdan merkitys on hyväksytty. Nyt käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ERA:sta hyötyvät eniten ne potilaat, jotka eivät ole tulleet raskaaksi useiden hyvälaatuisten alkioiden siirroista huolimatta.
