09.11.2016
Lapsettomuudesta ja sen hoidoista puhutaan nykyään entistä avoimemmin. Silti moni jää yksin pohtimaan asiaa. Lääkäri Sanna Uotila rohkaisee tutkituttamaan oman tilanteen, jos se mietityttää.
Lapsettomuustutkimuksia ei tarvitse pelätä
Terveistä pariskunnista noin 80–85 % onnistuu saamaan raskauden alkuun vuoden aikana. Kuitenkin, jos naisella on ikää yli 38 vuotta tai aiempia gynekologisia ongelmia, ei kannata jäädä odottelemaan niin kauan.
Millainen on ensikäynti lapsettomuuslääkärillä – tarvitseeko molempien tulla?
– Ensikäyntiin on syytä varata tunti. Jos taustalla on aiempia hoitoja ja uusia suunnitteilla niin jopa pidempikin aika. Olisi hyvä, jos molemmat pääsisivät paikalle, mutta tulla voi yksinkin. Jos tutkimuksia on jo tehty muualla, niitä ei tarvitse uusia, jolloin säästyy aikaa ja rahaa.
Millaisia ovat lapsettomuuden perustutkimukset?
– Naisen kohdalla perustutkimukset voidaan tehdä yhden kierron aikana. Siinä selvitetään kohdun ja munasarjojen rakenne sekä hormonitoimintaa. Tutkimuksiin kuuluvat kierron kartoitus mm. ultraäänellä, munatorvien aukiolotutkimus sekä erilaisia verikokeita.
Miehen kohdalla tutkimus on varsin nopea. Sperma-analyysissä selviää siittiöiden määrä ja liikkuvuus. Jos näyte on normaali, muita tutkimuksia ei tarvita. Noin 25 %:ssa lapsettomuuden syy löytyy naisesta, 25 %:ssa miehestä, 25 %:ssa molemmista ja loput ovat selittämättömiä.
Kun kokonaiskuva tilanteesta on saatu, voidaan hoito saada käyntiin heti seuraavasta kierrosta.
- Lapsettomuushoidot suunnitellaan ja räätälöidään yksilöllisesti. Meillä on aikaa kuunnella potilasta, Uotila sanoo.
Jokaisen potilaan tilanne on erilainen. Joskus voi olla, että päädytäänkin siihen, että spontaani yrittäminen jatkuu vielä.
Yhteisenä maalina raskaus
Uotilan puheesta välittyy klinikan hyvä henki. Hoitajien, lapsettomuuslääkärien ja IVF-biologien joukkoa täydentää psykologin ja perinatologin osaaminen – jokaista tarvitaan. Tiimityöllä on selkeä yhteinen maali: terveen lapsen syntymä.
– Olemme täällä kaikenlaisia lapsettomuuspotilaita varten ja teemme kaikkemme sen eteen, että lapsi saadaan maailmaan. Suurimpia ilonaiheita lääkärille on elää mukana, kun pidemmän hoitojakson jälkeen tulee iloinen uutinen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsettomuuden hoitoon on tullut uusia keinoja, Uotila kertoo. Alkioita viljellään pidempään (blastokystiviljely), jolloin niiden laadusta ja elinvoimaisuudesta saadaan enemmän tietoa. Alkiodiagnostiikan (PGS) avulla saadaan koeputkihedelmöityshoidossa selville ne alkiot, joilla on normaali kromosomisto. Käyttöön on hiljattain otettu myös alkion elinkykyä mittaava Mitograde-tutkimus. ERA-tutkimuksessa taas selvitetään kohdun limakalvon vastaanottokykyä alkion kiinnittymistä ajatellen.
Mitä haluaisit sanoa lapsettomuushoitoja pohtivalle?
– Haluan rohkaista ottamaan yhteyttä. Lapsettomuushoitajille voi vaikka vain soittaa, ja he neuvovat eteenpäin. Toivoa on!
IVF-lääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
