18.01.2016
Viime aikoina keskusteluissa on noussut esiin lääkitys, joka korjaisi munasolun kromosomihäiriöitä. Iän myötä nämä häiriöt lisääntyvät. 35−39-vuotiaan alkioissa 50 % :ssa on kromosomivirheitä, yli 40-vuotiailla luku on jo 70 %. Kysymys kuuluukin: parantaako DHEA munasarjojen toimintaa ja munasolujen laatua?
Marraskuussa 2015 minulla oli tilaisuus keskustella maineikasta lapsettomuusklinikkaa New Yorkissa vetävän professori Norbert Gleicherin kanssa. Hänen oma tutkimuksensa viiden vuoden takaa on toistaiseksi ainoa arvostetussa lehdessä julkaistu vertaistettu tutkimus, jossa viitataan mahdollisuuteen, että DHEA-niminen, pääasiassa lisämunuaisista erittyvä hormoni voisi vähentää keskenmenoja ja alkion kromosomihäiriöitä. Antoisassa keskustelussamme professori ei ollut tietoinen mistään muista tutkimuksista, jotka olisivat viitanneet samaan.
Gleicherin tutkimus on kuitenkin hyvin pieni ja siten sattumalöydökselle altis. Lisäksi tutkimuksessa olevat ryhmät eivät ole vertailukelpoisia. Vain muutama kromosomi on tutkittu varhaisista kolmannen päivän alkioista − ikään kuin peukalon tutkimalla voisi väittää koko käden olevan terve.
Useissa pienissä, ilman hyvää tutkimusmetodiikkaa tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä, että DHEA voisi parantaa nuorilla munasarjojen vajaatoiminnasta kärsivillä naisilla lapsettomuushoitojen tuloksia. Näihin tutkimuksiin sisältyy valitettavasti paljon harhaanjohtavia tekijöitä. Kunnollisia tutkimuksia on vain muutamia ja nekin ovat harmittavan pieniä. Vuodentakaisessa Hongkongissa tehdyssä tutkimuksessa ei löytynyt merkittävää parannusta koeputkihedelmöityshoitojen eli IVF-hoitojen vasteessa tai munasolujen määrissä.
Arvostetun kansainvälisen tutkimusverkoston, Cochrane-tietokannan, tuoreessa tutkimustulosten yhteenvedossa ei löytynyt tutkimus- ja vertailuryhmien välillä eroja lapsen synnyttäneiden ja raskaana olevien määrässä, kun katsauksesta oli poistettu tutkimukset, joihin sisältyi suuri mahdollisuus virheellisestä tuloksesta. Myöskään näyttöä keskenmenojen vähenemisestä ei tullut esille.
DHEA-hormonin hyödyistä ja tehosta lapsettomuushoidoissa ei siis ole saatu vakuuttavia tuloksia. Valitettavasti kromosomihäiriöihin tepsivää ihmelääkettä ei ole vielä käytössä.
DHEA-hoitoa on pidettävä kokeellisena, kunnes laajoja hyvin tehtyjä tutkimuksia valmistuu. Ne toivottavasti näyttävät onko sen käyttöön lääketieteellisiä perusteita. Hyvän toimintatavan mukaisesti hoitojen kokeellisuudesta on keskusteltava potilaiden kanssa.
Sen sijaan on osoitettu selkeästi, että alkion viljelyä pidentämällä ja siirrettäessä alkiot pidemmälle jakaantuneina, pystytään erottelemaan joukosta kromosomaalisesti terveemmät alkiot. 5. päivän alkioissa esiintyy vähemmän kromosomihäiriöitä kuin 2. päivän alkioissa. Niinpä naisen iän karttuessa pitkän viljelyn eli blastokystiviljelyn merkitys korostuu.
Annika Tulenheimo-Silfvast
Lapsettomuuslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
http://www.dextralapsettomuusklinikka.fi/esittely/henkilokunta/laakarit/annika-tulenheimo-silfvast
