05.04.2016
Kromosomien seulontatutkimus vähentää tuloksettomia tai keskenmenoihin päättyviä lapsettomuushoitoja ja parantaa etenkin yli 35-vuotiaille tehtävien hoitojen tuloksia.
Henkisesti ja fyysisesti raskaiden, tuloksettomien lapsettomuushoitojen vähentämiseksi on kehitetty uusi ja toimiva ratkaisu. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila kertoo, että alkioiden varhaisella, niin sanotulla PGS-kromosomiseulonnalla, päästään parhaimmillaan jopa 70 prosentin raskaustuloksiin.
– Seulonnan avulla pystytään välttämään merkittävä määrä turhia alkionsiirtoja, keskenmenoja, pettymyksiä ja inhimillistä kärsimystä. Pitemmän päälle seulonta vähentää myös hoitokustannuksia, Varila toteaa.
PGS-seulonnassa valitaan kohtuun siirtoa varten alkiot, joiden kromosomiperimä on normaali. Alkioista, jotka päällisin puolin näyttävät normaaleilta, jopa puolet voi olla nuorillakin naisilla kromosomeiltaan poikkeavia. Yli 40-vuotiailla poikkeavien alkioiden osuus nousee peräti noin 80 prosenttiin. Kromosomistoltaan poikkeavat alkiot kykenevät harvoin kehittymään niin pitkälle, että niistä tulisi raskaus ja alkaneet raskaudetkin päättyvät useimmiten keskenmenoon.
– Seulontatutkimuksen avulla ei pystytä selvittämään lapsen yksittäisiä piirteitä, kuten silmien väriä. Sen avulla tunnistetaan alkiot, joista alkanut raskaus päättyisi vääjäämättä keskenmenoon. PGS-seulonta poissulkee kromosomaalisia poikkeavuuksia, mutta ei takaa tervettä lasta, geneetikko Noora Sirkkanen muistuttaa.
Koeputkihedelmöityksen yhteydessä tehtävästä alkioiden seulontatutkimuksesta voivat erityisesti hyötyä yli 35-vuotiaat naiset, useita keskenmenoja kokeneet sekä ne, joille on aiemmin tehty tuloksettomia hedelmöityshoitoja. DNA-mikrosirutekniikan avulla alkion kromosomisto pystytään selvittämään yhdestä näytteestä.
PGS-tutkimus on vaativa toimenpide eikä sitä voida tehdä kaikille hedelmöityshoitoa saaville. Tutkimus vaatii osaavan henkilökunnan ja laitteiston. Munasoluja ja alkioita pitää olla riittävästi, jotta alkioissa olisi valinnanvaraa. Lisäksi tutkimus lisää kustannuksia saman verran kuin varsinainen hedelmöityshoito.
– PGS-seulonta ei ole vielä mikään rutiini toimenpide, joten sen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Menetelmät kehittyvät kuitenkin nopeasti, jolloin seulonta voidaan tehdä tulevaisuudessa helpommin ja edullisemmin, Sirkkanen ja Varila toteavat.
He sanovat, että Suomessa syntyy lapsettomuushoitojen ansiosta vuosittain noin 2500 lasta. Se on vain 4,5 prosenttia kaikista syntyneistä.
– Uudet hoitomuodot antavat yhä useammalle perheelle mahdollisuuden omaan lapseen ja vanhemmuuteen.
Eero Varila, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lapsettomuuslääkäri
Dextra Lapsettomuusklinikka, Helsinki
Noora Sirkkanen, IVF-biologi, geneetikko
Varaa aika »
